Salm Bräu, Wien, 16.10.

Arkiaukiolot eivät suosi aikaista turistia Wienissä. Näin maanantaina ei monikaan paikka avaa ennen neljää. 7stern ja 1516 olisivat, mutta jälkimmäinenkin tuli käytyä eilen ohi kävellessä,  harvoja paikkoja jotka ylipäätään auki sunnuntaina.

Valtavia ja hienosti pidettyjä puistoja Wienissä riittää, yksi näistä kehystää Belvedere-palatsia. Sen vieressä on yksi kaupungin panimoravintoloista, Salm Bräu, joka on arvattavasti aivan täynnä näin lämpimänä päivänä lounasaikaan, vaikka pienelle sisäpihalle  ei montaa paikkaa mahdu. Sisältä löytyy yhdelle hengelle sentään tilaa.

Viidestä oluesta saa 1dl maisteluannokset 7,90€. Helles, Märzen, Böhmisch Dunkel g’mischt, Pils ja Weizen. Kaikki aika perusjuotavia, ei ihmeellistä, mutta maukkaita perusoluita tuoreena. 

Helles on ehkä turhankin varovainen, ei mitään katkeroa, joten makeaa. Silti mielenkiintoista verrata paikan pilsiin, joka tuntuu jopa humaloidulta näiden pehmeän mallasvetoisten yhteydessä. Edes se ei mikään katkeropommi, aivan aavistus voitakin, tsekkityyliin viittaa.

Dunkel ei liian makea, pehmeä ja paahteisen karamellinen, ehkä mielenkiintoisin näistä. Märzenissä mukavasti pehmeän toffeista runkoa ja karamellia. Weizen jää tylsimmäksi, hieman karkea, vetinen weizen.

Mainokset

Lichtenthaler Bräu, Wien, 14.10.

Vielä vähän kauemmas pohjoiseen pois Wienin keskustasta. Melko hiljainen alue tämä Lichtenthal näin lauantaina seitsemältä. 

Asiakkaiden keski-ikä tässä pienpanimossa lie ainakin 20v korkeampi kuin Beaverissa. Rauhallinen tunnelma, mutta tarjoilu pelaa ystävällisesti ja ripeästi. Pienen etuhuoneen tiskillä ei voi istua, pakko istahtaa salin kaitaliinapöytiin. Tilan etukulmassa on myös pieni kuparinen automaattipanimolaitteisto. Mielenkiintoista kirjallisuutta tarjolla, mm. paksu American Sour Beers -kirja.

 Omia ilmeisesti paikan päällä pantuja oluita on nyt neljä: Oatmeal Stout, Pale Ale, Weißbier ja jokin Vollkorn Lager. Pale Alen humalavalinnat ei olleet onnistuneet täysin, paljon aromia ja makeaa melonia oli saatu irti, mutta katkeroa ei juuri löytynyt tasapainottamaan. Stout oli kelpoa kevyttä kaurastouttia ja vehnä oli erittäin pehmeää ja todella banaanista kamaa, hyvää.

Beaver Brewing Company, Wien, 14.10.

Uudempaa pienpanimosarjaa edustaa Beaver Brewing Company. Kivannäköinen, melko moderni paikka pienen aukion laidassa, hieman keskustan pohjoispuolella, mutta kätevästi ratikkalinjan varrella.

Pienillä laitteilla panimoravintolan takaosassa tehdään modernia ipaa, zwickeliä ja lageria. 9€ maistelulautasella saa 1dl annoksen kuutta omaa olutta, eli melkein kaikki kahdeksasta tarjolla olleesta, kätevää.


 Hyvä ote oikeastaan kaikissa, jenkki-ipoissa oli saatu paljon aromia irti humalast, melko autenttisen sitruksista. Lager-osastolla Farmhouse Lager oli mielenkiintoisesti hieman hapan, mutta silti mukavan juotava. Hyvin erilaisia oluita kaikki, joskus ongelmana on että talon tyyli vaikuttaa kaikkeen, mutta täällä näköjään onnistuu lager, IS ja Ipa. Parhaana mieleen jäi Harvest, Rye Ale, jossa oli saatu kesytettyä rukiin kovuus ja kuivuus erinomaisen pehmeän maltaiseksi ja juotavaksi.

Juustohamppari oli jees, mutta mustapapu-burger oli erityisen maukas. Hyvä meininki, valtaosassa pöydistä oli varauslappuja puoli kahdeksan-kahdeksan välille, paikka alkoi täyttyä nopeasti ruokailijoista ja muutamasta koirasta.

7 Stern, Wien, 13.10.

Seitsemän vuotta edellisestä Wien-vierailusta. Silloin mieleen jäi tämän tähtipaikan lisäksi 1516 Brewing Company modernimpana olutpaikkana. Perinteikkäänä tämä ei tietenkään ole muuttunut yhtään. 

Kuparisia pannuja kiertää pitkähkö baaritiski, jonka ääreen voi jopa istua. Tilan laidalla on ruokailupöytiä, ja erillisessä tilassa vielä lisää. Takaa pääsee portaat nousemalla viihtyisälle sisäpihalle, oletan että se on edelleen yhtä kiva.

Olutlista hyvin pitkälti tuttu: Hell, Dunkel, Märzen, Rauchbier, kauhea hamppuolutkin edelleen roikkuu siellä, mutta muuten hyväksi todettu kaikki. Kausioluena Herbstbock, joka osoittautuu juuri sellaiseksi vahvan maltaiseksi, viljaiseksi ja alkoholiseksi, kuten kuvittelinkin. Ei mitään janojuomaa Wienin kesäiseen päivään. 

Omnipollot Roosterissa, Oulu, 9.10.2017

Vakuuttava valikoima Omnipollon parhaita Roosterin pullokaapeissa: Noa Bourbon Barrel ja paljolti Buxton-yhteistöitä jätskisarjassa: Popsicle Ice Cream Pils, Raspberry Meringue Ice Cream Pie, Blueberry Slab Cake sekä Maple Truffle Ice Cream Waffle. Hanassa perusversio Noasta. Jälkiruokaoluita oikeastaan kaikki, joten muutamalla eri kerralla maistettuna ja osittain jaettuinakin näissä oli hieman maistelemista.

roos-01

Puolentoista desin annos on juuri sopiva lähes kaikista, mutta juotavimpia selvästi Popsicle ja Raspberry Meringue, joissa molemmissa selvästi hedelmäistä tai marjaista vetoa, vaniljakastikkeen pehmittäessä taustalla. Raspberryn tuoksu on punaista Jeejee-karkkia ja makeaa vadelmaa, Popsiclen ollessa hieman hapanta hedelmää passionhedelmätyyliin.

roos-02

Tummemmissa sitten mennään vielä enemmän laktoosisen ja vaniljakastikkeen pehmeydellä. Blueberry Slab Cakessa on enemmän kakun tai sen toffeekuorrutteen makua kuin varsinaista mustikkaa, tuntuu jopa raskaalta. Molemmissa Noa-versioissa on todella huumava makean pekaanipähkinän tuoksu, makeuden jatkuessa pitkälle makuun. Bourbon-versiossa viski ei juuri maistu tai tuoksu, se tuo pikemminkin yhä pyörempää makeutta.

roos-03

Haastavin näistä selvästi Maple Truffle Waffle. Tuoksu on aluksi pähkinäinen ja vaalean siirappinen, mutta hyvin pian mukaan tulee savuisia ja jopa kuivan keksisiä fiiliksiä. Pitkään makuun mahtuu myös kahvista paahteisuutta. Noa vie tuoksulla, mutta tämän maussa on enemmän ulottuvuuksia.

roos-04

Agenturet Øl, Tromssa, 9.9.

Uusi olutpaikkakin Tromssassa sitten viime kerran, kuulemma viime vuoden marraskuussa avattu. Kiva paikka pienen kauppakujan nurkassa, kävin jo eilen illalla tiedustelemassa. Vanha keltainen puutalo, sisällä hirsiseiniä, kivannäköinen huolimatta kivijäljitelmä-baaritiskistä.

Perjantai-illalla pieni paikka vaikutti täydeltä ohikulkiessa, mutta lauantaina iltapäivästä ainoana asiakkaana ehti jutella baarimikolle, joka vaikutti olevan hyvin perillä oluistaan. Panostus pikemmin tuontitavaraan pulloissa ja tölkeissä kuin norjalaisiin, mikä lieneekin järkevää Ølhallenin norjafokuksen huomioiden. Hanavalikoima ei ole kummoinen, kuusi hanaa, joista valtaosa Mackia yms., mutta sentään yhdessä loistava norjalaisen Cervesiamin Hopbernie Sanders NEIPA. Se olikin reissun parhaita kyseisessä tyylissä.

Koko nimen (og Vinbar) mukaisesti myös viinejä pitkä lista ja ruokaa, muutama syöjäkin ilmestyi paikalle.

Järkevämmän hintaiset pikkupullot ja tölkit olivat noin 120 kruunua/kpl, mutta tarjolla oli myös Cascaden isoja pulloja vähän alle 500 kruunun hintaan. Valikoima Untappdissa suhteellisen ajantasainen.

Ølhallen / Kjeller 5, Tromssa, 9.9.2017

Arctic Airlinkin lento Oulusta Tromssaan olikin viime vuodesta poiketen suora, ei välilaskua Luulajassa. Nyt siis vain tunnissa ja kymmenessä minuutissa näihin maisemiin, loistava yhteys. 

Kävin taas Kjeller 5 -kotipanotarvikekaupassa, jossa on varsin hyvin humala-, hiiva- ja mallasvalikoimaa. Nyt näköjään tullut lisää myös kegitystarvikkeita, liittimiä ja letkuja. Maitokauppaoluita oli myös aiempaa paremmin. Harmittavasti nestehiivapusseja ei käsimatkatavaroilla kuljetella, ja toisaalta ruumassakin lie jonkinlainen poksahtamisriski, joten kuivahiivaan on tyytyminen.

Ølhallenissa oli eilen illalla ja tänään taas pitkä rivistö yksinomaan norjalaisia oluita. Austmann, Graff, Båden, Grünerløkka ja tietenkin Mack ja yläkerran Mack Mikrobryggeri. Pienestä 1,7dl annoskoosta huolimatta valinnanvaikeutta riittää. NEIPA-buumi oli havaittavissa sekä Vinmonopoletissa että täällä, mutta monenlaista löytyy. Tromssan uusinta panimoa, Bryggeri 13:a ei valitettavasti näy. Panimon maisteluhuonekin on auki vain arkisin neljään, sinne ei eilen ehtinyt.

Jännästi Ølhallenissa on lauantaina klo 11 aamupäivällä kovempi meno kuin perjantaina klo 21. Kaikilla parillakymmenellä tässä etuhuoneessa on edessään suuri kahvatuoppi jotakin tummahkon ruskeaa olutta, en ehkä ihan istu porukkaan pikkulasini kanssa. Kuin tilauksesta viereisessä pöydässä jutellaan siitä: kyseessä on Gullmack, vahvahko 6,5% lager, 129 kruunua tuoppi.